Tervehdys! Olen Janne Kaisanlahti, syntyperäinen kemijärveläinen, vaaliviikolla 24 vuotta täyttävä oikeustieteiden opiskelija. Yhteisiä asioita olen seurannut lapsuudestani saakka, kunnallista päätöksentekoa lähemmin vuodesta 2000, jolloin liityin Suomen Keskustan jäseneksi ja jolloin äitini Tarja Kaisanlahti valittiin kaupunginvaltuustoon. Olen ottanut kantaa monenalaisiin asioihin paikkakunnallani. Seurakuntavaaleissa syksyllä 2006 tulin valituksi kirkkovaltuustoon ääniharavana, ja olen parhaani mukaan koettanut käyttää seurakuntalaisten ääntä seurakunnan hallinnossa. Perusarvoni ovat koti, uskonto ja isänmaa. Niissä on ollut Suomen kansan murtumaton turva, ja on edelleenkin maailman myrskyjen keskellä. Juureni ja esi-isien valitsema kotiseutu Kemijärvellä ovat minulle tärkeitä asioita. Minulla ei ole mitään aikomusta muuttaa pois Kemijärveltä. Opiskelen Lapin yliopistossa Rovaniemellä, mutta vietän aikaani käytännössä enemmän Kemijärvellä kuin Rovaniemellä, ja olen ollut mukana esim. jokaisessa kirkkovaltuuston kokouksessa. Koska en ole ahnehtinut liikaa luottamustehtäviä (ainakin toivon niin), enkä aio tehdä sitä vastakaan, niin uskon kykeneväni hoitamaan ne tehtävät, joihin olen tarjolla. Nuoresta iästäni huolimatta olen ehtinyt olla mukana monessa. Nyt olen yksi Keskustan 42 ehdokkaasta Kemijärven kunnallisvaaleissa. Haluan olla edistämässä rehellistä päätöksentekoa, hallinnon julkisuutta, laadukasta palveluntuottamista ja yritysystävällisyyttä. Pallo on nyt äänestäjillä, otan sen vastaan, jos se minulle heitetään. vaaliterveisin, Janne Kaisanlahti

Miksi ehdokkaana?

• Kemijärven valtuustotyöskentely kaipaa nuorta näkökulmaa ja valtuutettuja, jotka ottavat asioista selvää ja käyttävät ääntä.
• Kemijärvestä on tehtävä todellinen kuntalaisyhteiskunta, jossa päätöksenteko on laajaa eikä vain pienen sisäpiirin juttu.
• Kyllä kuntayhteistyölle - ei pakkoliitokselle Pelkosenniemen kanssa!
• Uskoa Kemijärven tulevaisuuteen ja aitoa sitoutumista kotiseudun kehittämiseen! 

Henkilötiedot

	syntynyt Kemijärvellä 22.10.1984 syntyperäinen kemijärviläinen, Kemijärven ensimmäisen kanta-asukkaan Paavali Halosen jälkeläinen vanhemmat: sairaanhoitaja, yo-merkonomi Tarja Kaisanlahti ja toimiupseeri, Sodankylän Vaalajärven tutka-aseman päällikkö Unto Kaisamatti isovanhemmat: * poromies Heino Kaisanlahti Rovalasta Kemijärven Alakylästä ja asuntolanhoitaja Else o.s. Huttunen Kemijärven Särkikankaalta, vanhemmat Rovaniemeltä * puutyönopettaja Mauri Kaisamatti Kemijärven Levärannalta ja kassanhoitaja Marjatta o.s. Hiltula Ranuan Kuhasta, äiti Pudasjärveltä
ELÄMÄNVAIHEET TÄHÄN SAAKKA	peruskoulu 1991-2000 (Särkelän koulu, Lepistön koulu) lukio 2000-03 (Kemijärven lukio) asepalvelus 2003-04 (Lapin jääkäriprikaati) oikeustieteen opiskelija 2004- (Lapin yliopisto) työssä nuorisotoimistolla 4 kuukautta keväällä 2004, kesätöissä Palvelupiste Sortteerissa 2007
NYKYISIÄ LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ	Kemijärven seurakunta: kirkkovaltuutettu 2007- lähetystyön johtokunnan puheenjohtaja 2007- Matti Oskari Lahtelan Perinneyhdistyksen sihteeri 2007- Kemijärven Suomi-Amerikka yhdistyksen johtokunnan jäsen 2004-, taloudenhoitaja 2007- Lapin Keskustanuorten hallituksen jäsen 2008- Kemijärven Keskustanuorten hallituksen jäsen 2002-
AIEMPIA LUOTTAMUSTEHTÄVIÄ	Kemijärven lukiossa useita luottamustehtäviä, mm. oppilaskunnan rahastonhoitaja 2000-01, oppilaskunnan hallituksen jäsen 2001-03 (varapuheenjohtaja 2001-02 ja sihteeri 2002-03) mukana Kemijärven nuorisoneuvostoa perustavassa työryhmässä ja Kemijärven nuorisoneuvoston jäsen sen ensimmäisen toimintavuoden ajan 2002-03 Kemijärven Keskustanuorten sihteeri 2002-04, puheenjohtaja 2005-07 Kemijärven Keskustan kunnallisjärjestön johtokunnan jäsen 2003-04
MUUTA	harrastuksiini kuuluvat järjestötoiminnan lisäksi mm. sukututkimus, hyötyliikunta, matkailu julkaisuja: Matkalla - Else Kaisanlahden juhlakirja (2007), Kunnallisvaalit ja valtuutetut Kemijärvellä 1919-2008 (2008) maksan jäsenmaksua Keskusta-järjestöjen lisäksi seuraaviin yhdistyksiin: Kemijärven Kotikiekerö, Kemijärven Suomi-Amerikka yhdistys, Matti Oskari Lahtelan Perinneyhdistys sekä Raittiuden Ystävät sotilasarvo: korpraali

Mitä mieltä olet Kemijärven asioista?

• Pitkien välimatkojen Lapissa palveluita ei turvata yhdistämällä kuntia, varsinkaan väkisin. Kemijärven pakkoliitos Pelkosenniemen kanssa olisi ollut huono ratkaisu, sillä Pelkosenniemi haluaa yrittää itsenäisenä kuntana ja heillä on siihen oikeus. Kemijärveä pakkoliitos ei olisi hyödyttänyt vähääkään. Ns. porkkanarahat olisi käytetty Pelkosenniemen tarpeisiin, kemijärveläisten veronmaksajien rahoilla olisi kuitenkin maksettu Pelkosenniemen velkoja. Kaupunkimme johtavat virkamiehet ja kärkipoliitikot olisivat lisäksi halunneet luopua perinteikkäästä ja meille rakkaasta vaakunasta. Oma kantani tähän on: Juurakosta emme luovu! Jos ja kun kuntayhteistyötä halutaan edistää, on se tehtävä muilla tavoin kuin vaatimalla pakkoliitosta. Sellaiset puheenvuorot eivät varmasti edistä hyvää kuntayhteistyötä. Olen iloinen, että Kemijärven valtuusto torjui kannanoton pakkoliitoksen puolesta.
  
  
• Kaupungin hallintosääntöä uudistettiin valtuutettu Kaarlo Jankkilan aloitteesta. Uudistus oli paikallaan, joskin se olisi saanut mennä huomattavasti pidemmälle. Kemijärvellä siirrettiin reilulla kädellä valtaa kuntalaisten valitsemilta luottamushenkilöiltä viranhaltijoille vuonna 1993. Seurauksena on ollut, että päätöksenteko on keskittynyt liiaksi pienelle piirille. Kunnan tulisi kuitenkin olla todellinen kuntalaisyhdyskunta, jossa valtaa on hajautettu.
  
  
• Kouluverkkoratkaisua tehtiin vuosien ajan. Olin aikanaan lukiolaisena mukana ns. lukiotaistelussa ja lukiovuosien jälkeenkin siinä aktiivisesti mukana. Oli valitettavaa, että koulukysymyksestä tuli arvovaltakysymys. Päätösesitys tuotiin jääräpäisesti niin monta kertaa valtuustolle, että saatiin aikaan haluttu tulos - Kemijärven lukion siirtäminen pois kaupungin keskustasta. On tuntunut todella pahalta nähdä, millaisia ennakkoluuloja ja asenteita vaikutti päätöksenteossa koskien Kemijärven lukiota, josta ainakin minä sain laadukkaan opetuksen ja hyvät eväät elämään Meidän on oltava kuitenkin järkevämpiä kuin vastapuolen ja hyväksyä tosiasiat. Nykyisen päätöksen mukaan on toistaiseksi elettävä ja huolehdittava, että niin lukio kuin ammattiopisto saavat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset koulutilat nykyisessä tilanteessa. Oppilasmäärien kehitys voi toki tulevaisuudessa johtaa siihen, että kouluverkkoa joudutaan tarkastelemaan uudestaan, jolloin on ennakkoluulottomasti voitava harkita, mikä on parasta kaupungin lapsille ja nuorille. En ole ollenkaan vakuuttunut siitä, että on jokin itseisarvo saattaa kaikki peruskoulun ikäluokat samaan rakennukseen, ykkös- ja ysiluokkalaiset samalle pihalle.
  
  
• Eräs kovasti keskustelua herättänyt asia valtuustovuoden 2008 aikana oli kysymys Arktos Oy:n tehtaan eli entisen Storan Enson sellutehtaan alueen ja rakennusten pakkolunastamisesta. Stora Enson ilmoitus sellutehtaan lopettamisesta ajoi Kemijärven melkoiseen kriisiin. Oli oikein, että alueen ihmiset pitivät ääntä, niin Massaliike kuin monet muutkin paikalliset tahot. Olen varma, että tällä lisättiin painetta niihin pöytiin, joissa päätökset jatkotoimenpiteistä tehtiin. Kuitenkaan se, että Massaliikkeen tavoite oli oikea, ei ollut riittävä syy ottaa kaupungin päätöksentekoon sellaisenaan kaikkia sen tekemiä esityksiä. Valtuusto päätti äänin 25-9 hakea tehtaan pakkolunastusta, vaikka oli etukäteen tiedossa, että lunastuslupaa ei tule. Ja vaikka se olisi tullutkin, ei kaupungilla ollut mitään tietoa, millä rahalla lunastus oli suoritettu. Ymmärrän, että tilanne oli vaikea, mutta sittenkin olisi pitänyt pitää pää kylmänä eikä hakea vain hetkellistä kannatusta epätoivoisella päätöksellä, joka ei tuonut kemijärveläisille yhtään työpaikkaa. Stora Enson menettely oli epäoikeudenmukainen ja sen seuraukset raskaat, mutta eteenpäin on silti mentävä ja tehtävä vain sellaisia päätöksiä, joilla edistetään Kemijärven työllisyyttä.

Laadukkailla palveluilla ja yritysystävällisyydellä Kemijärvestä hyvä paikka elää, asua ja yrittää. Kunta ei ole hallintoa, vaan kuntalaisia varten. Rehellinen päätöksenteko ja vallan hajauttaminen kuuluvat länsimaiseen demokratiaan. Kristilliset perusarvot ja terveet elämäntavat kunniaan.

JUURET SYVÄLLÄ KOTISEUDUN MULLASSA!